Novascotiannoutaja Puntti

Rinkelikerhoon

2011-06-18T17:54:00.004+03:00

Hupsis, mitenkäs se kesä tulikin näin äkkiä. Kalle täytti 1 vee ja Puntti pääsee taas jäljestämään. Ensimmäinen koe oli oman yhdistyksen koe tässä ihan meidän lähettyvillä Mönnissä. Mielestäni pohjustin kokeeseen menoa hyvillä treeneillä touko- ja kesäkuussa mutta kuinkas sitten kävikään...
Puntilla oli tosiaan vuosi 2010 välivuosi mejästä, joten tähän kauteen lähdettiin höyryllä. Harjoitukset on menty kuin pikajuna, makauksia merkkaamatta sorkan kiilto silmissä. Niinpä valmistauduin kokeeseen jarruasenteella ja toivoin että jos edes yhden makauksen merkkaisi. Koepäivälle sää viileni juuri sopivasti helleviikon jälkeen ja vähän oli aamulla satanutkin, olosuhteet siis mitä parhaimmat.
No jäljelle mentiin, alkumakauksen malttoi merkata hienosti. Vähän jouduin jarruttelemaan alkuun, mutta maltilla ja maavainulla eka osuus. Ensimmäinen kulma pienellä kaarroksella ja ensimmäinen makaus merkattiin hyvin! Toinen osuus jäljen sivussa tuulen takia, mutta kävi kuitenkin merkkaamassa makauksen, jee!! Toinen kulma oli katko ja siihen sitä sitten sorruttiinkin. Puntti haki ja haki oikeaa suuntaa, mutta päätti lopulta lähteä takaisin hukkaan asti. Siihenpä se into taisi sitten Puntilla loppuakin. Malttoi kolmatta osuutta makaukselle asti, jonka merkkasi hyvin mutta sen jälkeen ajautui taas hukkaan. Viimeiseltä osuudelta ei muuta kerrottavaa kuin hyvin merkattu makaus ja se viimeinen kokeen keskeyttävä hukka. Loppu sitten hiimailtiin sorkalle joka oli Puntille arvokas palkinto.
Kokeen tuomarina oli Minna Vornanen.

Kyllä se koira osaa yllättää. Kokeen saldo hyvin merkatut makaukset. Seuraavaksi katkokulma treenaukseen.
Seuraavan kerran koejäljelle tod.näk. 17.7. Saa nähdä mitä sitten tiedossa.

Hyvää Uutta Vuotta!

2010-12-28T13:55:00.002+02:00

Paljon onnea Puntille ja muille raketeille. Uudenvuodenpäivänä tulee 5 vuotta täyteen. Puntti saa synttärilahjaksi metsälenkin ja paljon rapsutuksia.
Joulu meni nopeasti. Kalle sai lahjoja ja Puntti seurasi vierestä tarkkaavaisena. Sai Punttikin pari pakettia. Kalle ryömii jo kovaa vauhtia, Puntti joutuu väistelemään ettei joudu pienen takiaisen kohteeksi. Kovat on Kallella näppivoimat jos vain saa karvoista kiinni. Puntti ei ole vielä oikein tottunut että Kalle pääsee itse liikkumaan ja häiriköimään, mutta jospa se kohta tottuisi.

Puntin päiväkirja: Kuinka kaikki muuttui...

2010-10-12T14:04:00.026+03:00

Ajattelin kertoa kuulumisiani nyt, kun tuo erikoinen toukka on valloittanut kotini. Kuinka kaikki muuttui elämässäni viimeisen vuoden aikana.
Kaikki alkoi viime syksynä, kun jostain syystä tuo minun emäntäni oli aina niin väsynyt. Olihan se ihan kivaa tulla rakennustyömaalle nukkumaan, mutta olisin minä voinut tehdä muutakin. Esimerkiksi tuhota pahvilaatikoita, leikkiä pallolla tai juosta metsässä. Isäntäkin vain ampui naulapysyllä. No onneksi minulle vakuuteltiin, että tämä on vain väliaikaista.

Sitten tulikin jo joulu. Sain viettää joulun ihanan Ilonan kanssa mummolassa. Ainut huono puoli siinäkin oli, että se karvainen Onni oli myös siellä. Onneksi olen paljon nopeampi kuin töppöjalka-Onni. Ilonalla on pitkät soreat jalat ja on se niin nopea...

No joo asiaan.
Joulun jälkeen mamma sai ihmeellisen virtapiikin, vaikka sen maha alkoi kummasti turpoamaan. Me siirrettiin kaikki huonekalut ja lelut vanhasta asunnosta uuteen taloon. Sain uuden hienon sohvan ja monta huonetta, edelleenkin sinne ihanan pehmeään sänkyyn minulla ei ole lupaa mennä :-(

Minulla oli kyllä kova työ vahtia isoa taloa sillä aikaa, kun muut lähti aina aamulla jonnekin ja tulivat iltapäivällä takaisin. Kyllä minä nukuinkin aina välillä, mutta piti aina tarkistaa meneekö ulkona joku. Kovasti minua kiellettiin haukkumasta sisällä, mutta minkäs sille voi kun on niin nopeat refleksit. Kaipa minulle joku stressinpoikanen tuli, kun ei oikein enää saanut untakaan.

Talvella sain juosta jäällä. Emäntä laittoi jalkaansa ne kummat kapeat levyt ja sitten sitä mentiin hangessa. Vähän oli hankalaa kulkea perässä, kun se polku oli niin kapea, mutta kaikkeni yritin. Yrittihän se houkutella minut pois joltain ladulta, olisi ite mennyt sen mahansa kanssa umpihankeen, ei oo helppoa.
Lammesta saa myös sellaisia piikikkäitä ja limaisia otuksia. Minä varastin huvikseni sellaisen suuhuni, kun ei muutakaan tekemistä ollut. Taisin minä jonkun rukkasenkin viedä, olen niin nopea. Talvella on ihan mukavaa touhuta monenlaista.

Sitten eräänä päivänä minuun tökättiin terävä piikki. Minua alkoi väsyttämään kamalasti. Olen saanut samassa paikassa ennenkin piikkejä niskaan, mutta ei niistä tule väsymys. Seuraava muistikuva onkin kun heräilin väsyneenä kotona. Siinä menikin tovi ennenkuin pää oli selvä. Kauhea nälkä ainakin oli, mutta ei ne uskaltanu vielä antaa ruokaa.

Jotain se setä minulle oli tehnyt, en saanut nuolla takapäätäni. Yöllä piti pitää sellaista sankkoa päässä. Ajattelin jo, että lopuelämäkö sitä ämpäripäässä kuljetaan, ja isäntä vain nauroi.
Äkkiä se aika sitten kuitenkin kului, kun jostain syystä emäntä ei enää lähtenytkään aamulla vaan jäi minun kanssa kotiin. Kävimme joka päivä metsässä. Eihän se vauhti mitään huimaa ollut kun jatkuvasti täytyi odottaa, että emäntä ja maha pysyi mukana. Minun täytyikin ottaa spurttiharjoituksia edes takaisin, jotta saisin vähän liikuntaa.
Jostain syystä minä olen totellut paremmin kutsuihin ja ilmeiseti olen toiminut emännän mieleen koska olen saanut nameja. Olenkohan tulossa vanhaksi. On ne herkut kyllä jostain syystä entistä parempia nykyään.

Eräänä kevätpäivänä isäntä ei lähtenytkään aamulla ja minut haettiin mummolaan hoitoon. Jotenkin sinne kotiin jäi odottavainen tunnelma. Olin vain yhden yön hoidossa, mutta kaikki ei ollut ennallaan. Emäntä oli hävinnyt ja isäntä kantoi illalla kotiin omituisen hajuisia rättejä. Kyllä niistä vähän emäntäkin haisi, outoa. Näin meni muutama päivä kunnes se omituinen haju tuli emännän mukana kotiin. Se tuhisi omituisesti, tähän täytyi tutustua paremmin. Täytyi olla kuulemma varovainen, mutta kyllähän minä nyt sen tajusin.
Toukaksi sen ristin. Ilmeisesti se nyt kuitenkin on osa laumaa.

Kesällä kävin paljon uimassa. En paljon muuta tehnytkään. Toukan vartioiminen on kokopäivä työtä. Lammessa on ollut sellaisia isoja valkoisia siivekkäitä. Ne alkaa kirkumaan jos menee liian lähellä, joten parempi pysytellä kaukana. Ei ne sorsia ainakaan ole. Olen minä päässyt iltaisin sorsajahtiinkin, olen ollut tosi tarkkana koko ajan. Toivottavasti vielä pääsen mukaan. Veneessäkin olen ollut, mutta isännällä menee jostain syystä aina hermot. Jotain se yrittää kieltää, vaikka minä kuinka yritän katsoa veneen laidalta alas ja veneen joka reunalta, niin silti se vannoo, ettei toista kertaa ota minua mukaan. Ei sitten.

Vihdoinkin olen myös päässyt emännän kanssa kahdestaan harrastamaan. Ollaan tehty kotona noutoharjoituksia. Toukka on päivällä pitkään hiljaa sellaisessa miniautossa. Neljä pyörää siinä ainakin on, sitä ulkona kuskataan edestakaisin. Sillä aikaa on hyvää aikaa etsiä dameja. Minulla on hyvä muisti ja siksi markkeerauksissa olen tosi taitava.
Joitain kertoja olen saanut etsiä ukkoja metsästä. Harjoituksissa on ollut myös ihanat Nuusku ja Rapsu sekä komea Topi ja se pikkuinen musta Mörkö. Topin emäntä ilmeisesti vie metsään omituisia piiloja joihin ihmiset survoutuu. Kerrankin sinne metsään oli viety samanlainen kangashäkki mikä minullakin on. Sinne oli sitten Heidi mennyt piiloon. Minä hain sen sieltä pois, ettei kaikki ihmettele mihin se Heidi nyt hävisi. Sainkin paljon nameja, kun löysin piilon. Olen myös löytänyt paljon muitakin ihmisiä kyykkimästä metsässä. Ilmeisesti ne jotenkin eksyy sinne metsään ja emäntä käskee minun hakemaan ne pois. Se on ihan kivaa kun saa paljon nameja. Vaikka aika helppoihin paikkoihin ne ihmiset pystyy eksymään.

Toukka on paisunut hurjasti. Se äänteleekin paljon enemmän kuin aikaisemmin ja kädet heiluu kovasti. Kerran se tarrasi minun karvoihin kiinni, täytyy olla tarkkana ettei liian kovasti pääse nyppimään. Välillä se nauraa kun minä haukottelen vieressä, mitähän hauskaa siinäkin on. Kaikkien mielestä se on suloinen toukka, ja niinhän se taitaa ollakin. Välillä minä vien siltä lelun, mutta ei se tajua lähteä leikkiin mukaan. Omia lelujani minä en kyllä sille anna, laittaa vielä ne suuhunsa.

Tässä tulikin aika pitkältä ajalta tarinaa. Jatkossa kuulumisia tulee tiuhempaan. Toukka kasvaa niin vauhdilla, että varmaan kerrottavaa tulee taas pian. Nyt täytyy jatkaa päiväunia. Äsken käytiin lenkillä, osaan jo hienosti kulkea sen miniauton rinnalla. Näin lenkillä teeren, mutta se hävisi taas äkkiä jonnekin metsään. Olen yrittänyt haukkuakin niitä puuhun, mutta se on kuulemma pystykorvien homma. Joskus mietin, että voi kun minullakin olisi siivet.

Puntti täällä taas!

2010-08-05T13:12:00.005+03:00

Hui kuinka aika juoksee. Meille on tapahtunut viime aikoina niin paljon kaikenlaista, ettei aikaa ole ollut kirjoitella kuulumisia.

Puntista on tullut ylpeä isoveli. Nimittäin toukokuun lopulla meille syntyi poika Kalle. Kalle ei vielä paljon Puntista tiedä, mutta Puntti kyllä tietää että perheeseen on tullut yksi uusi jäsen jota täytyy suojella. Puntti käy välillä haistelemassa Kallea ja sitten jättää pojan rauhaan. Jos Kalle itkee esim. vaunuissa ulkona, on Puntti hyvä itkuhälytin. Puntti käy heti tarkastamassa että mitä tapahtuu.
Sellainenkin erikoinen ilmiö on, että Punttia ei saa lenkille jos Kalle ei ole mukana. Tekee äkkiä tarpeensa ja sitten hihna suorana kotiin.
Mukava on seurata kuinka Puntin ja Kallen suhde kehittyy.

Puntti oli kevät talvesta stressaantunut. Se oli levoton, haukku paljon sisällä ja kupsutti itseään. Ajattelin, että sillä on varmaan jokin allergiareaktio päällä. Mietittiin lääkärinkin kanssa, että mikä sitä voisi vaivata. Jokatapauksessa ihan terve koira ei ollut. Tultiin siihen tulokseen, että Puntilla on ollut liikaa suuria muutoksia talven ja edellisen vuoden aikana sekä allergiakutinat siihen päälle, ettei se enää oikein toipunut stressitilasta. Olihan meillä muutto ja Puntti joutui päivät vahtimaan yksin isoa taloa kun me olimme töissä.
Lopulta päädyttiin kastroimaan Puntin. Se olisi kuitenkin ollut joku päivä edessä, niin miksei nyt. Puntistahan ei jalostukseen ollut allergian vuoksi.
Leikkaus tehtiin huhtikuussa, kuitenkin hyvissä ajoin ennen Kallen syntymää. Kallen syntymähän olisi taas ollut iso asia ja Puntti olisi saattanut taas mennä "ylikierroksille".
Nyt on kaikki kuitenkin hyvin. Leikkauksesta toipuminenhan ei kauaa kestänyt. Puntista on tullut kuuliaisempi ja paaaaljon kärsivällisempi. Täytyykin nyt syksyllä käydä kimppatreeneissä katsomassa miten ne sujuvat.
Ruokahalut on kasvanut ja karvaa lähtee paljon. Olisikohan karvanlaatu muuttumassa täysin, se nähdään varmaan sitten talven tullen.

Kesä on mennyt vauvan kanssa ja Puntti on jäänyt vähemmälle huomiolle. Puntti on saanut lähinnä hyviä uimaharjoituksia hellekelissä. Tänä vuonna ei mejä kokeissa käydä, ensi vuonna sitten. Toivotaan, että nämä helteet loppuisi, niin voisin tehdä harjoitusjälkiä lähistölle.

Vielä ei ole hyviä yhteiskuvia Puntista ja Kallesta, mutta tässä kuitenkin pari kuvaa.

kuvia viime vuodelta

2010-02-14T11:03:00.003+02:00

Puntin viime vuosi oli varmasti vain yhtä odottamista. Tässä kuvia, kuinka kiltisti Puntti malttoi odottaa talon valmistumista. Välillä oli kyllä havaittavissa pientä kyllästymistä. Onneksi lampi ja uimapaikka olivat lähellä :)
Uusimmat kuvat ovat vielä kamerassa. Jospa ne sieltä pikapuolin siirtyisi koneelle.

Tuleva kevätkin on meillä yhtä odotuksen aikaa, tosin tällä kertaa Puntti saa odottaa uutta perheenjäsentä uuteen taloon. Puntista onkin tullut Jyrkin koira, varsinkin nyt kun lentsu pakottaa minut lepäämään.
Puntin elämään on tänä talvena kuulunut lepäilyä, metsässä juoksemista, minkin ja jänisten jäljestystä ja kaverikoirien kanssa leikkimistä. Eli semmoista leppoista koiran elämää.
Yritän päästä keväällä luonnetestiin, toivotaan että nyt mahdutaan kun syksyn testeihin ei päästy. Puntti on ollut terveenä, onneksi korvatulehdukset ovat pysyneet poissa.

Piiiitkästä aikaa kuulumisia.

2009-07-08T09:59:00.004+03:00

Jaahas, siitä onkin aikaa kun viimeksi päivittelin sivuja. Mitäs tässä kevään/kesän aikana onkaan tapahtunut?

Puntista on tullut raksakoira. Meidän omassa talossa alkaa kohta olla katto päällä. Siinä onkin ollut puuhaa ja luonnollisesti kaikki muu on jäänyt vähemmälle.

Käytiin me sentään Liperissä Mejä kokeissa korkkaamassa VOI luokka. Kolmos tulos tuli ja 27 pistettä. Kirjoitan pöytäkirjan arvostelun joku toinen sadepäivä.

Pari hukkaa tuli, mutta muuten koiralla riittii mielenkiintoa ja makausten merkkauksesta taas erikoismaininta. Puntillahan on niinkin hyvä tapa merkata makaukset kuin jalan nostaminen tai paljaitten juurten syöminen. Onneksi joku osa-alue on hallussa :)

Muita Mejä kokeita ei tälle kesälle ole. Paitsi meikäläinen on kaiken muun kiireen ja härdellin lisäksi lupautunut olemaan koetoimitsijana 19.7. käytävissä Koveron kokeissa. Toivottavasti selviän hengissä...

Puntilla oli talven ja kevään aikana kutinoita ja pitkittynyt korvatulehdus. Käytiinkin allergiatestissä hakemassa varmuus allergiaan. Puntti jatkaa entisellä ruokinnalla eli raakaruokinnalla koska mm. varastopunkki löytyi listalta. Onneksi naudan, sian ja ohran lisäksi ei ollut muita ruoka-aine allergioita. Nyt on taas ollut enemmän kutinaa, lähinnä tassuissa, ilmeisesti jokin heinä kukkii tällä hetkellä ja aiheuttaa oireita. Näiden kanssa on vain nyt elettävä.

Puntti pääsi alkukesästä kokeilemaan viehejuoksua. Tästä tulikin meidän suosikki laji. Puntti on aivan innoissaan, eikä koiraa tarvitse houkutella sen kummemmin vieheen perään ja vauhtia riittää. Seuraava viehejuoksu kerta muiden Joensuun tollereiden kanssa on 4.8., sitä innolla odottaen.

Mitä sitten suunnitelmissa?

Puntti saa jatkaa hyvin alkanutta raksakoiran uraa vielä tämän vuoden loppuun. Tavoitteena jouluksi uuteen kotiin, saa nähdä miten käy. Lisäksi merkitsin kalenteriin pari luonnetesti päivää syksylle, toivottavasti mahdutaan mukaan. Mielenkiintoista saada ulkopuolisen arvio koiran luonteesta...

Puntin veljet ovat käyneet luonnetesteissä, niistä tarinaa lisää Puntin kasvattajan netti sivuilla.

Laitan pika puolin kesäisiä kuvia sivulle.

Onnea Puntti!

2009-01-01T20:12:00.007+02:00

Hyvää ja menestyksekästä uutta vuotta 2009 kaikille ja paljon onnea 3-vuotiaille raketeille!

Kuvissa Puntti jouluaattoaamuna Pielisellä

Syksyn kuulumisia

2008-11-07T14:44:00.008+02:00

Nyt on syksyn työurakka maastossa saatu valmiiksi ja vihdoinkin on aikaa paneutua normaaliin arkielämään. Työt jatkuvat nyt toimistossa Joensuussa. Puntti-raukka on matkustanut lähinnä kodin ja Lieksan väliä, ollen välillä hoidossa vanhemmillani tai sitten Jyrkin kanssa kotona. Oli se jonkun kerran minun matkassa töissäkin.

Harrastukset ovat siis jääneet viikonloppuun. Muuta ei ollakaan tehty kuin käyty lintumetsällä. Puntista tuleekin vuosi vuodelta parempi metsämies. Työkoirana Puntin ominaisuudet pääsevätkin parhaiten esille. Kestävyyttä ja tahtoa löytyy. Haastavissakin olosuhteissa toimii mielestäni paremmin kuin moni suurempi koira. Pieni koira suuren koiran tahdolla ja sitkeydellä varustettuna. Eikä lannistu vaikka saalismäärät ovat jääneet vähäiseksi. Sorsa tuli lammesta käteen saakka ja teeriä nosti paremmin kuin aikaisempina vuosina.

Tässä muutama kuva kanalintumetsältä.

Aku pääsi myös mukaan metsälle. Aku on ajanut jo jänistä, vaikka ikää on vasta puoli vuotta.

Ihan vielä Aku ei Puntin vauhdissa pysy. Kovasti pojat kyllä tykkäävät keskenään leikkkiä.

Käykäähän vierailemassa lappalaispoika Onnin sivuilla. Laitoin linkin listaan. Onni on muuttanut juuri uuteen kotiin siskoni luo. Puntille on tiedossa taas yksi uusi kaveri, jolle voi opettaa kivoja jekkuja ja vauhdikkaita leikkejä.

Tuleva talvi menee varmasti omalla painollaan, ei ole mitään ihmeempiä suunnitelmia koirarintamalla. Ilomantsissa olisi loppiaisena koiranäyttely, johon ehkä vien Akun tai sitten vasta toukokuussa Tohmajärvelle ilmoitan molemmat pojat.

Ensi kesäksi suunnitelmissa pari MEJÄ-koetta oman yhdistyksen järjestämänä. Päätavoite on kuitenkin taipparit. Toivottavasti jo toukokuussa onnistuu. Keväällä alkaa myös pitkään odotettu talon rakentaminen ja maastotyöt jatkuvat toukokuussa. Joten talvi menee rauhallisisssa merkeissä, toivottavasti.

AVO 1 -> voittajaluokkaan!

2008-08-22T18:45:00.004+03:00

17.8. oli Pohjois-Karjalan Noutajakoirayhdistyksen MEJÄ koe. Puntti teki riittävän varmaa työtä ja selvitti jäljen ykkösen arvoisesti. Ensi kesänä startataankin voittajaluokka. Kokeet onnistuivat hyvin. Meidän jälki oli sopivan haasteellinen ja Puntti selvitti sen hyvällä vauhdilla. Opastuskin sujui minulta ongelmitta.

Syksy meneekin töissä ja viikonloppuisin käydään mahdollisuuksien mukaan sorsametsällä. Meidän sorsastuksen aloitus on lauantaina 23. päivä. Toivottavasti saadaan edes yksi nouto :)

Arvostelu:
Liperi 17.8.2008 Tuomari Martti Hirvonen ja opas Kukka-Maaria Karttunen
Jäljestämishalukkuus 4 (0-6)
Jäljestämisvarmuus 10 (0-12)
Työskentelyn etenevyys 9 (0-10)
lähdön, makausten ja kaadon merkkaaminen 14 (0-14)
Käyttäytyminen kaadolla 3 (0-3)
Yleisvaikutelma 5 (0-5)
Pisteet 45 ja palkinto 1
Koeselostus

Innokkaasti jäljelle. Ensimmäisellä ja kolmannella osuudella laajempi tarkistus, muuten melko tarkkaa jäljestystä. Kulmat tarkasti, osoittaa makaukset. Jää nuuhkimaan kaatoa. Sopivalla vauhdilla työskentelevä koira.

Samoissa kokeissa jäljesti Rapsu 48 pistettä ja siirtyi voittajaluokkaan. Ensikertalainen Luigi sai 41 pistetta ja ykkösen. Onnea menestyksestä.

Ensimmäinen ykkönen MEJÄstä!

2008-08-04T19:58:00.008+03:00

No tulihan se ykkönen vihdoin ja viimein. Sunnuntaina 3.8. oli Savon Nuuskujen MEJÄ-koe Pieksämäellä. Valmistauduin kokeeseen tekemällä heinäkuun aikana motivoivia harjoituksia ja luulenpa että se kannatti. Puntin jäljestys oli tarkkaa ja määrätietoista. Kokeen kulku onkin hyvin tuomarin koeselostuksessa alla.
Muita kuulumisia: Meillä oli vauhdikas heinäkuu muutenkin, kuin harjoittelun saralla. Kaksi ja puoli viikkoa meitä viihdytti suloinen ajokoiranpentu Aku. Appiukon tuleva jäniksen keruu kone oli minulla hoidossa, kun eihän minulla muutakaan tekemistä ollut :) Hyvin meni sijaisemona olo ja Punttikin sai kerrankin leikkiseuraa, joka hyväksyi Puntin leikkityylin. Mukava oli seurata poikien touhuja kesämökillä. Nyt Aku on jo omassa kodissaan.
Tänään aloitin uuden työn. Se viekin tulevan syksyn arkipäivät täysin. Vielä ei ole tarkkaa tietoa miten paljon olen poissa kotoa, mutta näyttää siltä, että pääasiassa teen töitä Keski-Suomessa. Uusia haasteita innolla odottaen. Talven tullen kyllä asetun taas Joensuuhun.

Seuraava koe on 17.8. Liperin Kaatamossa. Voi olla etten ehdi harjoitella siihen ollenkaan, mutta käydään nyt ainakin yrittämässä.

Pieksämäki 3.8. Tuomari Kari Muje ja opas Hanna Ikonen
Jäljestämishalukkuus 6 (0-6)
Jäljestämisvarmuus 12 (0-12)
Työskentelyn etenevyys 10 (0-10)
Lähdön, kulmauksien, makauksien selvittäminen ja kaadon tiedottaminen 13 (0-14)
Käyttäytyminen kaadolla 3 (0-3)
Yleisvaikutelma 5 (0-5)
Pisteet 49 palkinto AVO 1

Koeselostus:

Puntti merkkaa alkumakauksen ja alkaa sopivan rauhallisen pääasiassa maavainuisen työskentelyn. Eteneminen on hyvin jälkitarkkaa jäljen päällä tai aivan sen tuntumassa. Jäljeltä poiketaan pientä tarkistusta varten vain neljästi ja kerran vilvoittelulla ojassa ja joka kerta päättäväinen paluu jäljelle. 1. kulma tarkasti ja makaus hyvin merkaten, 2. kulman merkkaus on hieman hätäinen. Loppuosuudella Puntti tarkistaa nopeasti pari piennisäkkään koloa ja jatkaa kaadolle, jonka ottaa haltuunsa. Erittäin lupaava jäljestäjä ja hyvä äänetön koirakon yhteistyö.

Aku

Oulu KV 12.7. AVO EH

2008-07-18T14:56:00.004+03:00

Kesälomareissu Ouluun satutettiin näyttelyviikonlopulle. Ilmoitin Puntin vain lauantaille, ja se kannatti. Tuomarina Jos de Cuyper Belgiasta. Ottaen huomioon Puntin karvattomuuden, voin olla erittäin tyytyväinen tulokseen. Puntti ei todellakaan ollut show kunnossa. Tuloksena eh ja sijoittuminen avoimessa luokassa kolmanneksi.
Arvostelu lyhykäisyydessään käännettynä:
Siro olemus, kaipaa massaa joka puolelle. Hyvä pää. Hyvät värit, korvat ovat eri paria. Hieman epävarma. Pitkä rungoltaan. Pohjaturkkia ei ole tarpeeksi. Voisi olla paremmin kulmautunut takaa. Hyvin asettunut häntä. Rodulle tyypilliset liikkeet. Esiintymisessä ujoutta.

Lauantaina pärjäsi hienosti myös fieldspaniel Tara. Tara oli VSP ja sai myös Cacibin. Kiitos Johannalle matkaseurasta!

MEJÄ harjoitukset 6.7.

2008-07-09T13:11:00.003+03:00

Alkumakauksen nuuhkiminen

Määrätietoista etenemistä

Täällä tämä kaato nyt sitten olisi...

Hienosti meni harjoitukset, tästä on hyvä jatkaa!

Vieremä 29.6. AVO 3

2008-07-03T10:45:00.007+03:00

Perjantaina sain tietää että mahdutaan sittenkin sunnuntain MEJÄ kokeisiin Vieremälle. Lähdettiin siin Puntin kanssa matkaan ani varhain lauantai-aamuna suuntana Vieremä. Kolmen tunnin ajomatkan jälkeen päästiin perille ja ei muuta kuin jälkien tekoon. Jäljet onnistuivat hyvin ja Puntti malttoi odotella koko päivän kiltisti. Sunnuntaina ensin opastin tekemäni jäljen. Jäljestämään tuli suloinen Mandi-tolleri (Tollerbay Zaskia Ala Luca). Mandi jäljesti hienosti AV0 1 tulokseen, pisteitä 48 ja minä huokasin helpoituksesta. Oman koiran suoritus ei jännitä läheskään niin paljon kuin opastettavan koirakon suoritus.

Opastustehtävien jälkeen olikin heti Puntin vuoro. Uitin koiran ojassa ja ei muuta kuin menoksi. Puntti lähti innokkaasti ja jälkitarkasti liikkeelle. Oli paljon parempaa menoa kuin edellisessä kokeessa. Ennen ensimmäistä kulmaa poikettiin kuitenkin oikealle tutkimaan hirvien nuolukivi paikka, josta Puntti jatkoi jäljelle oikasten kulman ja makauksen. Vähän matkaa mentiin jäljellä, kunnes ensimmäinen hukkareissu. Toinen kulma ja makaus tarkasti. Kolmannen osuuden lopussa hukka. Kaadolle löydettiin kuitenkin hyvin. Tästä seikkailusta irtosi 24 pistettä ja AVO 3. Kokeisiin osallistui myös Puntin eno Jadored´s Crash Kaboom eli Eppu. Hanna ja Eppu jäljesti hienosti ensimmäisen AVO 1 tuloksen, pisteitä 40. Onnea!

Vieremä 29.6. Tuomari: Martti Hirvonen Opas: Heli Niskanen

Jäljestämishalukkuus 0-06 pistemäärä 3

Jäljestämisvarmuus 0-12 pistemäärä 4

Työskentelyn etenevyys 0-10 pistemäärä 4

Lähdön, kulmauksien, makauksien ja katkon selvittämiskyky 0-14 pistemäärä 8

Käyttäytyminen kaadolla 0-03 pistemäärä 3

Yleisvaikutelma 0-05 pistemäärä 2

Laukauksen sieto hyväksytty

Yhteensä 24 pistettä ja palkinto 3

Koeselostus:

Alkumakaus nuuhkitaan ja siitä innokkkaasti jäljelle. Tarkaa jäljestystä lähelle ensimmäistä kulmaa, jossa ottaa hirvenjäljet mitä pitkin toiselle osuudelle. Hirvenjäljet jäävät mieleen ja kohta koira lähtee niille uudelleen, josta hukka. Palautuksen jälkeen tarkasti toiselle kulmalle, joka tarkasti, osoittaen makauksen. Kolmannen osuuden loppupuolella harhautuu jäljestä ja joudutaan palauttamann. Loppu tarkasti kaadolle jota jää nuuhkimaan. Tänään koira on liian herkkä riistanjäljelle. AV0 3

Puntille AVO 0 MEJÄstä

2008-06-26T12:07:00.002+03:00

Eilen oli meidän yhdistyksen eli Pohjois-Karjalan Noutajakoirayhdistyksen MEJÄ kokeet Kontiolahden Mönnissä. Puntti kävi tekemässä kolme hukkaa ja tuomari keskeytti kokeen kolmannen osuuden lopussa. Alusta alkaen koirasta näki että tänään kiinnostaa kaikki muut hajut enemmän kuin veri. Matkalla oli hirven makausta, hirvien kulkupaikka, koppelo poikineen yms. eli hyvin riistarikkaassa maastossa jälki oli ja niinhän sen pitääkin. Eilen se oli kuitenkin Puntille ihan liikaa. Tiedänpähän taas jotain uutta koirani käyttäytymisestä riistan hajujen suhteen. Harjoittelumotivaatio ainakin kasvoi!

Kokeessa tuli hienoja tuloksia muille koirakoille. Rapsu-neito (Absolutis Ultimate Rose) jäljesti loistavasti ensimmäisessä MEJÄ kokeessaan AVO 1 tulokseen. Onnea Heidi ja Rapsu!

Tässäpä tämä Puntin puuhastelu tuomarin arvostelemana:
Kontiolahti 25.6. Tuomari: Markku Hassinen Opas: Heidi Hirvasoja-Korkee
Puntti nuuhkii lähtömakauksen ja ohjataan jäljelle. Ohjaaja jarruttaa hyvin alusta alkaen koiran vauhtia. Melko heti koira ajautuu sivulle haistelemaan, mutta löytää jäljelle takaisin. Vähän matkaa mennään hyvin ja poistutaan sivulle 1-hukkaan. Ensimmäinen kulma lenkillä ja 2-osuus alkaa hyvin, kunnes koira osuu hirven kaviouralle ja poistuu toiseen hukkaan. Toinen kulma ohitetaan ja ennen 3-osuuden loppua koira poistuu taas sivulle 3-hukkaan. Molemmat makaukset koira ohittaa. Tuomari keskeyttää kokeen. Tänään Puntilla oli muut hajut kiinnostavampia. Ohjaajalta hyvä ohjaussuoritus. AVO 0

Hauskaa Juhannusta!

2008-06-18T13:53:00.002+03:00

2008-06-04T19:06:00.002+03:00

Puntin ensimmäinen MEJÄ startti

2008-06-02T10:32:00.004+03:00

25.5. oli Puntin ensimmäinen MEJÄ-koe Pieksämäellä. Tavoitteena oli saada kokemusta ja oppia tulevia koitoksia varten. Tavoitteet toteutuvat, kiitos siitä järjestäjille. Puntillekin tuli heti ensimmäisestä kokeesta tulos ja sijoitus avoimessa luokassa toiseksi. Puntti jäljesti AVO 2 tuloksen arvoisesti. Muuten meni hienosti, mutta yksi hukka hirven jäljelle verotti 10 pistettä. Kokonaispistemäärä oli 38 pistettä.

Tässä koesuorituksen arvostelu:
Pieksämäki 25.5. Tuomari: Seppo Venäläinen
Jäljestämishalukkuus 0-06 pistemäärä 4
Jäljestämisvarmuus 0-12 pistemäärä 6
Työskentelyn etenevyys 0-10 pistemäärä 7
Lähdön, kulmauksien, makauksien ja katkon selvittämiskyky 0-14 pistemäärä 13
Käyttäytyminen kaadolla 0-03 pistemäärä 3
Yleisvaikutelma 0-05 pistemäärä 4
Laukauksen sieto hyväksytty
Yhteensä 38 pistettä ja palkinto 2
Koeselostus:

Lähtömakaus tarkasti ja Hannele ohjaa Puntin jäljelle. Kaikki osuudet hyvin jäljen päällä, paitsi toisen osuuden alussa määrätietoinen poistuminen jäljeltä, hukka. Makaukset merkataan hyvin ja ensimmäinen kulma tarkasti, toinen kulma pienellä pistolla. Kaatoa näykkii. Puntti jäljestää hyvin, mutta kulmien harjoitusta lisää, myöskin Puntti voisi hieman jarruttaa.

Kuulumisia pitkästä aikaa

2008-05-19T12:00:00.002+03:00

Viimeisestä päivityksestä onkin vierähtänyt tovi. Kevään aikana on tapahtunut monenmoista. Muutettiin Joensuusta Lehmoon rivariin ja opiskelut sain päätökseen ja valmistun nyt toukokuussa. Seuraavaksi töitä hakemaan.

Puntin kanssa ollaan treenattu variksilla, mutta tuntuu että jumitetaan paikallaan. Tulosta ei ole tullut ja kehittyminen on juminut. Vikahan on ohjaajassa, koira varmasti oppisi jos minä osaisin kouluttaa. Harmi kun hyvä koira jää hyödyntämättä, apua!

Mejä-harjoittelu käynnistyi huhtikuun viimeisenä viikonloppuna. Puntti jäljesti ensimmäisen koepitkän jäljen hyvin ja rohkeninkin ilmoittamaan sen kesän kokeisiin. Ensimmäinen startti onkin heti 25.5. Pieksämäellä. Toivottavasti mahdutaan muutamaan muuhunkin kokeeseen mukaan.

17.5. oli Joensuun KR näyttely. Tuomarina oli Jaana Hartus ja Puntille AVO H. Olen tyytyväinen että Puntti malttoi esiintyä nätisti eikä mittaaminenkaan saanut paniikkia aikaiseksi. Aikuistumisen merkkejä on siis havaittavissa. Tuomari piti Punttia vielä vauvana ja toivoi että koira kehittyisi vielä. Arvostelu kuvaa hyvin Punttia.

"Keskikokoa pienempi, mittasuhteiltaan oikea uros, jolla vielä hyvin nuorekas olemus. Toivoisin hieman enemmän maskuliinisuutta. Oikea muotoinen pää, erinomainen ryhti. Tiivis runko ja erinomainen lihaskunto. Hieman luisu lantio, muuten riittävät kulmaukset. Kepeät liikkeet. Karvapeite vaihtumassa, on niukka tänään." AVO H

Vauhdikasta menoa!

2008-03-03T10:03:00.003+02:00

Eilen oli taas agilitya hallilla. Vauhdikasta menoa tosiaan oli. Tehtiin takaa kiertoja, puomi oli vuorossa kontakteista ja sitten vielä vauhdikas pätkä hyppyjä ja putkea. Puntilla on tosiaan vauhtia radalla. Lopussa tosin vähän keskittyminen herpaantui, mutta olen tosi tyytyväinen meihin. Edettiin taas iso askel. Laitoin muutaman kuvan galleriaan, kuvat ovat epäselviä johtuen vauhdista, valosta ja pölystä.

Noutopuolella olis tarkoitus pikkuhiljaa siirtyä riistapainoitteisiin harjoituksiin, tosin riista vaan puuttuu. Taipparit joihin tähdätään on tosiaan 24.5. Toukokuussa on muutamat yhteiset harjoitukset noutajien kanssa, joissa on muitten koirin häiriö ja ne HAJUT.

Täytyy virittää sukset hiihtokuntoon ja suunnistaa Puntin kanssa jäälle. Aurinko paistaa ja pakkasta pari astetta, eipä voisi parempaa hiihtokeliä olla.

Helmikuun kuulumiset

2008-02-24T15:33:00.002+02:00

Helmikuussa ollaan Puntin kanssa touhuttu monenmoista. Tänään käytiin taas Luigin kanssa pienen tauon jälkeen treenaamassa uudessa ympäristössä noutoja. Ensin Luigi pääsi hakuruutuun töihin. Hienosti onkin Luigi edistynyt. Luigia ei niinkään hajut haittaa, kun taas Puntilla tahtoo alussa jalka nousta puun juurille liikaa. Puntille tein ensin eteen ohjausta, pitkästä aikaa suoraan työhön ilman mitään suurempia motivointitemppuja. Eipä tuota koiraa paljon tarvinnut motivoidakaan. Hirmusta vauhtia suoraan linjaan ja hyvä ettei kuperkeikkaa tehnyt kun törmäsi yllättäen damiin. Dami suuhun ja samalla vauhdilla takaisin. Olin vienyt toisenkin damin samaan linjaan mutta kauemmaksi. Ei mitään ongelmia siinäkään. Sitten siirryttiin hakuruutuun, jonka olin täyttänyt jo aikaisemmin. Muuten meni hyvin, mutta välillä tahtoi unohtua hajuille. Olen kuitenkin ihan tyytyväinen suorituksiin. Tytöt eli Rapsu, Nuusku ja Siiri omistajineen liittyi seuraamme vähän myöhemmin ja käytiin tunnin lenkki kävelemässä.

Viikko sitten oli agilityharjoitukset. Puntilla olisi ollut virtaa vaikka muille jakaa. Puntti irtautui paremmin kuin aikaisemmin ja kepeissä edistyttiin taas. Harjoitellaan :)

Muuten arkipäivät on mennyt ulkoillessa ja tottelevaisuutta harjoitellessa. Laitoin muutaman talvisen kuvan Puntin galleriaan.

Pielisellä pinkomassa

2008-01-29T15:55:00.000+02:00

Viikonloppu oli taas toimintaa täynnä. Torstaina oli jo perinteiset noutoharjoitukset Luigin (Hulivilin Happy Hour) kanssa. Välien selvittelyn jälkeen kaikki sujuikin hyvin. Pojilla taisi olla jotain hampaankolossa viime kerralta :)

Kuvassa Luigi

Lauantaina oli Joen agilityurheiljoiden järjestämä agilityn teemapäivä. Kahden tunnin aikana tutustuttiin esteisiin. Meidän ryhmässä oli monen rotuisia ja näköisiä koiria yhteensä kymmenen. Ensimmäistä kertaa olikin hallissa niin paljon väkeä, mutta hyvin päivä meni. Esteet olikin jo meille tuttuja, mutta hyviä vinkkejä saatiin esim. kontaktiesteiden ja keppien harjoitteluun. Pääpointti oli kuitenkin kevään alkeiskurssi, johon meidän on nyt ehkä helpompi päästä, (alkeiskurrsin pääsyvaatimuksena teemapäivä). Tosin halukkaita on varmasti paljon enemmän, kuin mitä kurssille mahtuu.
Hallilta matkasimme Lieksaan. Tollerilenkki jäikin tästä syystä väliin, mutta ulkoilua tuli kyllä harrastettua Lieksassakin. Kävimme Pielisen jäällä lenkillä. Puntti ei ole juossut koskaan aikaisemmin niin paljon kun se sunnuntaina juoksi. Välillä piti käydä tarkistamassa missä "mummo" hiihtää ja takas minun luo yhtäkovalla vauhdilla. Ja taas uudelleen juostiin. Kuvia jäältä on galleria sivulla.
Tänään on tokoryhmä. Puntti pääsi taas pitkästä aikaa luokaltaan. Noustiin nyt toko-kokeisiin aikovien ryhmään, vaikka tuskin lähitulevaisuuden suunnitelmiin tokokokeet kuuluvat. Kiva oppia uusia asioita, ettei ihan puuduta samoihin vanhoihin liikkeisiin ;)

Viikon kuulumiset

2008-01-13T13:50:00.000+02:00

Nyt on hyvää aikaa kirjoitella kuulumisia, kun ulkona sataa vaakasuorana räntää. Onneksi Punttikin on sen hoksannut, eikä halua tehdä mitään.
Eilen oli taas joulutauon jälkeen tolleriagilitya. Halli oli varattu kahdeksi tunniksi ja koirakoita oli seitsemän. Siinä ajassa ei paljoa ehtinyt, kun suurin osa koirista on vielä alloittelijoita. Puntin kanssa tehtiin hyppysarjoja ja putki ja pussi oli tällä kertaa kokeilussa. Mukavaa oli taas. Puntti on todella nopea ja se tykkää hyppiä. Siinä onkin minulla tekemistä että pysyn vauhdissa mukana. Yllättävän hankalaa on tuo ohjaus, nyt huomaa miten herkästi koira reagoi kaikkeen sähellykseen mitä vartalo ja kädet tekee. Toivottavasti päästään keväällä alkeiskurssille, tällöin treenejäkin olisi useammin. Tammikuussa on kerran viikossa hallivuoro, joten kyllähän siinäkin jo edistyy.

Perjantaina lenkkeiltiin lumisateessa Pyhäselän jäällä. Mukana oli Tara ja Jätkä. Lepopäivä tulikin tarpeeseen tänään, kun on ollut paljon ohjelmaa tällä viikolla. Ollaan käyty pitkiä lenkkejä ja tottistreenejäkin on tehty. Täytyy lenkkeillä itseään kevät kuntoon ;)
Huomenna on luvassa noutotreenit Luigin kanssa. Toivottavasti sujuu yhteistyö hyvin. Noutotreenit on taas vaihteeksi menneet hyvin. Toivottavasti Puntin murkkuikä oli silloin alkusyksystä, nyt ei kaivata mitään kahden vuoden kriisejä.

Linkki kuvagalleriaan lisätty!

2008-01-06T20:45:00.001+02:00

Nyt on Puntista lisää kuvia galleriassa, johon linkki löytyy tuosta oikealta.

Kuvia

2008-01-06T15:19:00.001+02:00

Tässä muutama tuore kuva Puntista noutotreeneissä. Huomaa hieno punkkari! Lisää kuvia muun muassa tämän päivän lenkiltä tulossa piakkoin.

Uusi vuosi ja uudet kujeet!

2008-01-04T12:46:00.000+02:00

Aikaa on taas vierähtänyt edellisestä päivityksestä. Puntti täytti kaksi vuotta 1.1. Onnea kaikille raketeille! Puntin vuosi vaihtui rauhallisesti Lieksassa. Vähän piti aluksi vahtia pauketta, mutta tottui hyvin nopeasti. Hoksasi, ettei siellä ulkona mitään vaarallista ole, vaikka vähän paukkuukin. VIhdoinkin tuli talvi, ainakin pakkasen osalta. Lunta ei vielä ole nimeksikään. Kävin äsken pakkasessa (-15C) Puntin kanssa, otettiin muutama kaukokäskyharjoitus ja leikittiin vinkulelulla. Puntista huomaa, että on rauhoittunut paljon ja malttaa kuunnella käskyt ja ohjeet loppuun saakka. Tämän huomaa myös sisällä. Puntti on rennompi, eikä saa enää sisällä riehumiskohtauksia, joita vielä alkusyksyllä tuli. Jouluna huomasin että Puntista on tullut kuuliaisempi, uskoo heti ensi käskyllä, jos jotain laitonta yritti :) Puntista on kasvanut mukava perhekoira, jolla on työinto huipussaan. Sopii minulle!

Koulu on päättötyötä vaille valmis ja olen alkuvuoden kotona myös paivällä. Jos ei opiskelu ja kirjoittaminen inspiroi, on hyvä syy lähteä Puntin kanssa ulos ja treenailla taippareita varten. Ensimmäinen yritys on näillä näkymin yhdistyksen omat kokeet toukokuun lopussa. Jos ei siellä onnistu, niin sitten uusinta kesän aikana. Mejä kokeisiin ilmoitan myös, ainakin omat kokeet ja yritän myös muita lähiseutujen kokeita. Helmikuussa menen koetoimitsijakurssille, jotta oppisin jotain myös toimitsija puolesta. Kuvia tulee lisää ihan pian. Saatiin joulupukilta kamera, täytyy vaan tehdä järkevä albumi valmiiksi uusille kuville.

Viikonloppu täynnä toimintaa

2007-11-26T12:46:00.000+02:00

Hauska viikonloppu takana Heidin, Rapsun, Nuuskun, Tiian ja Nillan kanssa.
Puntilla oli onnen päivät kun lauantaina käytiin harjoittelemassa agilitya tyttöjen kanssa. Puntti näyttikin mallikkaita suorituksia, olikohan tarvetta tehdä jonkinlainen vaikutus tyttötollereihin, jotka taitavat jo hienosti agilityn kiemurat. No kuitenkin mentiin taas askel eteenpäin tässä meille vielä uudessa ja mielenkiintoisessa lajissa. Seuraavat harjoitukset onkin jo sitten viikon päästä sunnuntaina, saa nähdä miten menee. Treenien jälkeen vielä loppulämmittelynä riehumista ja leikkimistä metsässä.

Sunnuntaina jatkui sama ihanuus Puntilla, kun tollerilenkille ei tullutkaan muita kun Heidi tyttöineen ja Tiia Nillan kanssa. Lisää riehumista ja leikkimistä. Innostuttiin kävelemään mm. maratoonista keskustellen pari tuntia metsässä. Alkoi Punttikin jo hyytymään. Puntti löysi linnun raadosta jäänteitä ja esitteli tytöille hienoa aarrettaan. Voi kun olisi jo se kamera, että saisi muistoksi tilannekuvia. Viikon päästä tavataankin tolleriporukalla glögin ja agilityn merkeissä.

Tolloilua

2007-11-17T21:34:00.000+02:00

Edellisestä kirjoittelusta on taas vierähtänyt aikaa. Mitäs sitä on touhuttukaan. Tolloiltu ainakin. Ollaan käyty nyt syksyn aikana pari kertaa kokeilemassa agilitya. Vuokraamme Joensuun agilityurheilijoiden hallia tolleriporukalla, niin ja mukana on myös muita rodunedustajia näyttämässä esimerkkiä. Puntin kanssa ollaan vielä siinä vaiheessa, etten uskalla luottaa Punttia irti. Varsinkin kontaktiesteillä vauhtia on liikaakin. Kaipaisin ensin opastusta itselleni, jotta koirakin luottaisi paremmin minuun. Hauskaa on ollut, vaikkakin ne hajut häritsee vieläkin työskentelyä.

Nome puolella ollaan harjoiteltu malttia lentävien damien keskellä. Damit lentelee häiritsevästi eteen ja sivulle. Liikkeessä Puntilla on hankaluuksia pysyä sivulla, mutta paikallaolon kestää hyvin. Seuraavaksi pitäisi vielä saada toiset koirat häiriöksi. Pitäisiköhän seuraavalla tollerilenkillä tehdäkin pieni WT -muotoinen harjoitus. Pistetäänpäs mietintään. Puntille iskee kuumat paikat ja tuli olemattomiin perskarvoihin, jos joku muu ehkä saa hakea sen damin joka äsken lensi eteen. Tottakai siihen pitäisi itse ensimmäisenä päästä.

Nyt Puntti nukkuu raukeana. Olin viimeyön Ilomantsissa ja Puntti Jyrkin kans kotona. Jostain syystä Puntti ulvoi useampaan kertaan yöllä. Oli istunut ja ulvonut "kuuta". Ihan omituinen reaktio. Ei ole ennen näin käyttäytynyt, vaikka ovat olleet useinkin miesporukalla kotona. Outoa, ei kai nyt täysikuun aikakaan ole. Juoksuisia narttujakaan ei pitäisi lähimmän sadan metrin päässä olla. Erikoinen otus, sudelle sukua.

Joseran ruoka on maistunut Puntille hyvin. Syö hyvällä ruokahalulla kaksi kertaa päivässä ja painoa on tullu 0,6 kg lisää. Alkaa näyttämään hyvältä, vielä kun karvojakin kasvattaisi, että tarkenisi sitten kovilla pakkasilla.
Uusia kuvia ei ole kun kamera irtisanoutui tehtävästään. Täytyy tässä jatkaa vielä lauantain viettoa ja kaivaa varikset pakkasesta huomista harjoittelua varten.

Hajujen hakua!

2007-10-27T16:08:00.000+03:00

Puntti tylsistyy täysin omistajan rykiessä keuhkoputkentulehduksen kourissa. Päivittäiset lenkit sentään tehty, mutta mihinkään muuhun ei olla kyetty. Huomenna on tollerien syysretki, joten sinne ainakin on mentävä. Puntti pääsee riehumaan, mutta ennnen sitä on tarkoitus tehdä daminoutoja hajustetulla alueella. Syysretki tehdään alueella, jossa on paljon muitten koirien hajuja ja ihmiset käy treenaamassa koiriaan. Käytiin maanantaina siellä tarkistamassa laavun kunto ja samalla tein hakuruudun. En tajunnut ollenkaan, että alueella on NIIN paljon hajuja. Puntti lähti reippaasti hakuun ja otti ekan suuhun, mutta sitten iski jarrut kiinni. Ei tuonnut sitten millään, haisteli vaan ja haahuili. Otin koiran pois ja heitin damin motivoidakseni koiraa. Heitetyn damin toi moitteetta. Siihenpä se harjoitus sitten jäikin. Eli ne hajut on nyt suurin ongelmamme. Sunnuntaina on tarkoitus mennä samalle alueelle ennen retkeä ja aloittaa nouto motivoimalla ensin koira ja jos hyvin menee niin ehkä haku, mutta markkeeraus ainakin. Haku on vaikeaa, jos hajuja on joka paikassa. En tiedä miten muutenkaan ongelmaa lähtisi purkamaan. Maanantaina olivat Tara ja Jätkä häiriökoirina, mutta niistä Puntti ei välittänyt.

Ongelmia on myös ollut kuivamuonan kanssa. Nyt olen päättänyt vaihtaa Joseran maittavaan Festivaaliin, toivottavasti Puntin paino lähtee vähän nousemaan ja ruokahalu kasvaa. Hyvähän se on ettei koira liho herkästi, mutta ei kyllä nirsoilukaan ole kivaa. Joserassa ei ole lainkaan koiraa herkistävää vehnää ja soijaa, joten toivottavasti ongelmia ihon ja korvien kanssa ei tule. Puntillahan on ollut punoittavat korvat tähän asti, kunnes iski hiivatulehdus vasempaan korvaan. Puntti sai tipat molempiin korviin kun punoitusta oli myös oikeassa. Kuurin jälkeen korvat on ollut siistit ja terveen väriset.

Kunhan tästä taudista selvitään, niin tarkoitus on tehdä jälki ja jatkaa varistreenejä. Niin ja viikon päästä perjantaina Puntti pääsee oikeisiin töihin, kun lähdemme kouluporukan kanssa kartoittamaan metson soidinalueita ja elinympäristöjä. Puntti pääsee ajamaan metsot ylös, jotta me saadaan ne paremmin huomioitua. On Puntista jotain hyötyä myös metsätalouden opiskelussa! On se niin monipuolinen tuo tolleri. Lopuksi vielä kuva menneestä metsästyskaudesta, mikä oli kaikinpuolin onnistunut.

Blogi avattu

2007-10-21T17:13:00.000+03:00

Puntin toilailuja voi jatkossa lueskella täältä!